2.1.1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN JAOTTELUA

Kokonaisuuden hahmottaminen on siis oleellista ympäristövaikutusten tarkastelussa. Yksittäisten ongelmakohtien lisäksi olisi tajuttava myös niiden väliset yhteydet. Seuraava jaottelu on yksi tapa koota ihmisen aiheuttamia ympäristömuutoksia. Muutoksia katsotaan tapahtuvan energian, aineen, elollisen luonnon, ekosysteemin ja tietoisuuden tasolla.

Energiaa esiintyy maapallolla kahdessa muodossa: liikkeenä eli kineettisenä energiana ja asema- eli potentiaalienergiana, joka aiheutuu eri hiukkasten ja kappaleiden välisistä voimavaikutuksista. Ihminen puuttuu energiasuhteisiin monin tavoin: padot muuttavat veden ja rakennukset ilman virtaamista, metsien hakkuut edistävät eroosiota, korkeajännitejohdot aiheuttavat sähkömagneettisia kenttiä ja ydinteknologia vapauttaa radioaktiivista säteilyä.

Ihminen muuttaa myös aineen kiertoa: erilaiset prosessit käyttävät raaka- ja polttoaineita, jotka on otettu jostakin, ja tuottavat pakokaasuja, jätevesiä ja kiinteitä jätteitä, joista on päästävä eroon. Metsistä ravinteet viedään puuhun sitoutuneena paperitehtaisiin ja usein lopulta hylättyinä tuotteina kaatopaikoille.

Ihmisen toimet muuttavat myös elollista luontoa: peltoviljely ja metsätalous ovat muuttaneet alkuperäistä eliöyhteisöä koko maassamme. Kasvien, eläinten ja mikrobien jalostus ja geenitekniikka muuttavat elollisen luonnon toiminnan perustana olevaa DNA-järjestelmää.

Laajempia muutoksia ympäristössämme aiheuttaa ekosysteemeihin vaikuttaminen. Soranotossa, asfaltoinnissa ja turpeen nostamisessa muuttuvat kokonaiset luonnon systeemit.

Muutoksia voidaan katsoa tapahtuvan myös abstraktilla tasolla, ihmisen tietoisuudessa. Soranoton aiheuttama maiseman pilaantuminen aiheuttaa meissä vihan tunteita, ja joudumme koettelemaan moraaliamme arkipäivän valinnoissa. Saako villieläimen sulkea häkkiin ja onko kaikkia eliölajeja ylipäätään tarpeen suojella keinotekoisesti?

Kuva 2. Ympäristövaikutusten jaottelua.

Näillä kaikilla muutoksilla on suoraa tai epäsuoraa vaikutusta myös ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Mitkä ympäristövaikutukset sitten ovat vakavia ja mitkä taas vähemmän merkittäviä? Onko sadevesien happamoituminen suurempi paha kuin pohjavesien saastuminen? Pitäisikö olla enemmän huolissaan saimaannorpasta vai otsonikadosta?

Ongelman vakavuus riippuu näkökulmasta. Pellavan tuottamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset eivät ehkä suomalaisen käsityöläisen mielestä ole merkittäviä, mutta pellavan vesiliotuksen aiheuttama vesistön rehevöityminen vaikeuttaa kiinalaisen ihmisen elämää. Ihmisen toiminnan vaikutukset voidaan jakaa myös alueellisin perustein.

ALUEELLINEN JAKO

Paikalliset vaikutukset

Tuotantolaitoksen, tien tai kaatopaikan ympäristössä näkyvät vaikutukset, kuten melu, haju, ilman saasteet sekä saasteet maaperään ja veteen.

Alueelliset vaikutukset

Jollakin alueella ilmenevät ongelmat, kuten savusumuongelmat teollisuusalueilla. Myös maaperän ja veden rehevöityminen ja saastuminen. Kuivuus, jätteiden hävittäminen ja ilman pilaantuminen.

Vaikutukset vesistöihin

Pilaantumisongelmat joissa, järvissä ja merissä.

Vaikutukset mannerten mittakaavassa

Happamoituminen Euroopassa. Myös otsonikato, talvisumu ja raskasmetallit.

Vaikutukset maapallon mittakaavassa

Maailmanlaajuiset ongelmat, kuten ilmastolliset muutokset, merenpinnan nousu, vaikutukset otsonikerrokseen.

Kuva 3. Ympäristövaikutusten jaottelua – alueellinen jako.

Pieni tuotanto – pienet haitat?

Uniikkitöiden tai pienissä sarjoissa valmistettavien tuotteiden ympäristöhaittojen luulisi olevan mitättömiä ja vailla merkitystä, varsinkin kun vertailukohtana pidetään sarjatuotantoa ja suuria valmistusmääriä. Onkin totta, että pienimuotoinen räätälöity tuotanto mahdollistaa tiettyjä etuja. Toiminta voi olla joustavampaa ja yksilöllisempää, jolloin pienetkin materiaalimäärät tulevat tarkkaan käytetyiksi.

Toisaalta vähistä resursseista ei ole mahdollisuutta satsata ympäristönsuojeluun eikä turva- ja suojalaitteisiin. Pienet jäte- tai päästömäärät eivät ehkä kannusta kiinnittämään huomiota ympäristöasioihin. Kierrättäminen ja syntyvän jätteen käsittely aiheuttavat omat pulmansa, kun pienille materiaalimäärille ei ole olemassa toimivaa kierrätysjärjestelmää. Materiaali saattaa olla erityislaatuista ja yleiseen kierrätykseen sopimatonta, erilaisten väri- ja materiaalikokeilujen tulosta. Pienessä yrityksessä ympäristönsuojelun huolellinen hoitaminen vaatii suhteellisen suuren osan yrityksen taloudellisista ja ajallisista voimavaroista.