6.2.3 MUOVIN EDUT JA HAITAT

Muovien ympäristöystävällisyys tai haittavaikutukset täytyy huomioida jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Se, onko muovi haitallista vai ei, on monen tekijän summa. Muovin käyttöä puoltaa sen tuotannon tehokkuus. Muovisen pakkauksen korvaaminen jollakin toisella materiaalilla keskimäärin tuplaisi energian kulutuksen ja pakkausmateriaalia kuluisi 2,5 kertaa enemmän kuin nykyään. Muovituotteiden kuljetuksen vaatima energiamäärä on alhaisempi kuin muilla materiaaleilla, koska muovi on kevyttä ja tuotteet voidaan muotoilla tehokkaasti pakattaviksi.

Erilaisten vaahtojen ja kalvojen valmistaminen muovista on edullista, mikä puolestaan lisää niiden käyttöä pakkausmateriaalina. Osa muovin osakseen saamasta kritiikistä johtuukin juuri siitä, että muovia käytetään paljon pakkausmateriaalina mikä näkyy paljona roskaamisena ympäristössä.

Tehokkuus ja ympäristöystävällisyys valmistuksen ja kuljetuksen kannalta on saavutettavissa tuotteilla, jotka valmistetaan suurina sarjoina kestomuoveista. Suuressa mittakaavassa toimittaessa on yleensä resursseja toimia ympäristöä vähemmän kuormittavasti. Kierrätys on helpompi järjestää, jos jotakin samasta materiaalista valmistettua tuotetta tehdään suuria määriä ja tuotteen elinkaari on ennakoitavissa. Keräys- ja käsittelykustannukset jäävät riittävän alhaisiksi ja joissain tapauksissa kuluttaja osallistuu veroina tai kierrätysmaksuina tuotteen hävittämiseen. Toimivia järjestelmiä on mm. muovisten virvoitusjuomapullojen ja autonrenkaiden osalta jo olemassa.

Piensarjavalmistuksessa muovimateriaalin käyttöön ja valmistustekniikoihin liittyvät ongelmat korostuvat ja ovat vaikeammin ratkaistavissa. Tyypillisiä tuotteita ovat lujitemuovista valmistettavat veneet ja erikoisajoneuvojen korit, sekä kertamuoviset säiliöt, laitteiden rungot ja kotelot. Näiden tuotteiden ympäristörasitus on huomattavan suuri valmistuksen aikana, koska syntyvää jätettä ei voida kierrättää ja ilmaan pääsee voimakkaita liuottimia. Kertamuovien uudelleen käyttö tai hyödyntäminen kierrättämällä tai energian lähteenä ei ole mahdollista.

Kertamuovisten tuotteiden valmistuksen aloittamiskustannukset ovat melko alhaiset materiaalin ja työn osuuden korostuessa tuotteen valmistushinnassa. Tuotanto saattaa tapahtua yksin kappalein tai pienissä sarjoissa, jolloin valmistusprosessin sisällä syntyy hukkamateriaalia, jota ei voida hyödyntää seuraavissa kappaleissa. Liuotinmäärät ja -päästöt ovat yhtä tuotetta kohden korkeat eikä liuotinten talteenottoon ja kierrätykseen yleensä pienissä yrityksissä ole resursseja. Mikäli tuotanto on jatkuvaa voidaan osaa näistä haitoista pienentää huomattavasti.

Muovia pidetään usein pahiten saastuttavana ja harmillisena materiaalina ehkä sen takia , että se valmistetaan öljystä. Kuitenkin vain noin 4 prosenttia kaikesta raakaöljystä käytetään muovin valmistukseen, liikenteen ja lämpöenergian tuottamisen kuluttaessa suurimman osan.

Muovit ovat keinoaineita, joiden käsittely ei ole yhtä yksinkertaista kuin luonnonmateriaalien, joista syntyvät jätteet hajoavat biologisesti. Monet muovimateriaalit haurastuvat ja hajoavat auringon valossa, mutta synteettisenä materiaalina muoveille ei ole luonnossa mikrobeja tai muita sitä tuhoavia eliöitä.

Nykyisin käytössä olevat suunnittelumenetelmät ja tietous muoveista mahdollistavat parempien ja kestävämpien muovituotteiden valmistuksen. Tuotteen rakenteellisia ja valmistusteknisiä ominaisuuksia voidaan analysoida tietotekniikan avulla ja näin optimoida materiaalin käyttö ja tuotteen kestävyys.

Erilaisia seosmateriaaleja ja komposiittirakenteita kehitetään jatkuvasti, mikä monimutkaistaa materiaalien kierrätettävyyttä. Lujitteet, väri- ja täyteaineet ja pehmittimet aiheuttavat myös omat ongelmansa muovin seassa, minkä vuoksi niitä ei voida sekoittaa kierrätyksessä.

Kaikkien muovilaatujen polttaminen ei ole mahdollista. Poltettavaksi soveltuvia muoveja, joihin mm. pakkausteollisuus on siirtynyt, ovat polyeteeni ja polypropeeni. Niiden palamisessa ei muodostu haitallisia kaasuja.