6.5.2 PAINAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Painoprosessilla käsitetään painopinnan valmistus, itse painatus sekä painotuotteen jälkikäsittely. Näistä aiheutuu energiankulutusta, päästöjä ilmaan ja vesistöihin sekä jätteitä.

Energiaa graafisen alan yrityksissä kuluu huomattavasti, keskimäärin 1,3 MWh tuotetonnia kohden ja paperin valmistuksessa 3 - 5 MWh tuotetonnia kohden. Energiankulutus vaihtelee merkittävästi kirjapainoissa ja niiden kiinteistöissä käytetyn tekniikan mukaan.

Varsinaisen painamisen suurimmat ympäristöongelmat johtuvat energian kulutuksesta, suuresta raakaveden tarpeesta, perusliuottimista, liuotinpitoisista painoväreistä, isopropanolipitoisista kostutusvesistä sekä filmi- ja levynvalmistuskemikaaleista. Näistä aiheutuu haihtuvien yhdisteiden päästöjä ilmaan (ns. VOC-päästöt), päästöjä viemäreihin sekä ongelmajätteitä. Elektroninen sivunvalmistus kuormittaa ympäristöä merkittävästi vähemmän kuin perinteiset painomenetelmät.

Graafinen teollisuus on pieni jäteaineiden tuottaja Suomessa, osuus on alle prosentin teollisuuden kokonaisjätemäärästä. Suurin osa painamisjätteistä toimitetaan jo tällä hetkellä uusiokäyttöön. Tästä huolimatta painot tuottavat Suomessa vieläkin kaatopaikoille yli viisituhatta tonnia jätettä vuodessa. Graafisen alan yritysten tuottamien ongelmajätteiden määrä vuoden 1992 tietojen mukaan oli 3900 tonnia vuodessa.

Myös painotuotteille on olemassa Pohjoismaisen ympäristömerkin myöntämisperusteet. Näissä on asetettu vaatimuksia käytettäville painopapereille, painotuotteen eri valmistusvaiheissa syntyville päästöille ja kemikaaleille, painoväreille, liimoille ja lakoille, painotuotteen kierrättämiselle sekä syntyvien jätteiden käsittelylle. Myös veden ja energiankulutuksesta on tehtävä ilmoitus, ja valmistajalla on oltava laadunvarmistusjärjestelmä. Painotuotteiden ympäristömerkinnästä saa lisätietoja SFS-Ympäristömerkinnän kotisivuilta..

Graafisen alan käyttämiä kemikaaleja ovat mm. painovärit, liuottimet, valokuvauskemikaalit, levykehitteet, lakat ja liimat. Painovärien raaka-aineista noin 10 % on uusiutuvistä lähteistä, joita ovat esim. kasviöljyt ja alkoholit. Raskasmetalleja ei ole ollut enää vuosikymmeniin. Painovärejä kuluu keskimäärin 20 kg paperitonnia kohden.

Kirjapainojen ympäristökuormitusta ovat vähentäneet kasviöljypohjaiset painovärit, painotelojen puhdistuslaitteet sekä pesunesteiden puhdistuslaiteet. Etenkin sanomalehtipainot ovat yleisesti korvanneet perinteiset mineraaliöljyt kasviöljyillä (soija-, rypsi- ja mäntyöljyillä). Ympäristön kannalta suositeltavia vaihtoehtoja ovat vesi- ja kasviöljypohjaiset musteet. Olemassa olevat laitteet toimivat kuitenkin vielä pitkään liuotinpohjaisilla aineilla.

Painovärejä voidaan myös kierrättää. Tähteeksi jääneet sanomalehtipainovärit voidaan toimittaa takaisin väritehtaalle, joka puhdistaa ja käyttää ne uusiomustan valmistamiseen.

Ongelman ympäristölle muodostavat myös kirjapainojen käyttämien valoherkkien materiaalien sisältämä hopea. Hopea voidaan ottaa talteen sekä papereista ja filmeistä että niiden ohella käytetystä kiinnitteestä. Hopeapitoisuus on viime vuosina laskenut merkittävästi. Täysin elektroniseen kuvan- ja sivunvalmistukseen siirryttäessä päästään eroon lähes kaikista filmeistä ja sivunvalmistuskemikaaleista.

Painoista syntyy ilmaan päästöjä painovärien kuivuessa sekä pesunesteiden ja kostutusvesien orgaanisten yhdisteiden haihtuessa (ns. VOC-päästöt). Suomen mittakaavassa painolaitosten osuus hiilidioksidipäästöistä on prosentin kymmenyksiä, VOC-päästöistä muutaman prosentin verran.

Graafinen teollisuus kuluttaa raakavettä lähes 1,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vedenkulutuksen vähentäminen on tulevaisuudessa haaste graafisen alan yrityksille. Jaakko Pöyry Consulting Oy:n laskelmien mukaan vuoden aikana yhden suomalaisen kuluttamat painotuotteet aiheuttavat koko elinkaarensa aikana suunnilleen yhtä suuren kuormituksen vesistöihin kuin yhden henkilön kolmen päivän aikana tuottamat käsittelemättömät jätevedet. Suomalainen kuluttaa vuosittain keskimäärin 100 kg painotuotteita. Tämä määrä vaatii energiaa elinkaarensa aikana saman verran kuin tavalliselta suomalaiselta kuluu neljässä päivässä.

Graafisen alan yritykset laskevat käyttämänsä jäteveden kunnallisiin viemäriverkostoihin. Päästöjen vähentämiseksi käytetään pesunesteiden tislauslaitteita, kemikaalikierrättimiä ja haihduttamismenetelmiä sekä erotellaan pesunesteet ja liuottimet ongelmajätekäsittelyyn.