6.6.2 PAKKAUS ELINKAARENSA LOPUSSA

Miltei kaikki pakkausmateriaalit soveltuvat periaatteessa kierrätykseen, mutta keräyskustannukset ja käyttökohteet asettavat vaativia rajoja. Mikäli taloudellisesti toimivaa keräilyä ja lajittelua ei ole järjestetty, eikä kerätylle materiaalille ole käyttökohteita, on materiaalien kierrätys melko mahdotonta.

Suomessa toimii paperin ja lasin keräys, aaltopahvia kerätään mm. tukkukaupoista. Muista pakkausmateriaaleista nestepakkauskartonki (maito- ja mehutölkit) on saanut oman keräysjärjestelmänsä. Joillakin paikkakunnilla on aloitettu kaikkien kuitupohjaisten pakkausmateriaalien keräys. Metallipakkausten keräyskokeilu laajenee maalitölkeistä kuluttajapakkauksiin. Muovien osalta keräystä tapahtuu satunnaisesti joillakin paikoin.

Pakkausten polttaminen energiaa talteen ottaen on varteenotettava hyötykäyttömenetelmä. Paperi-, kartonki- ja muoviyhdistelmämateriaaleja voidaan käyttää tukipolttoaineena kiinteitä polttoaineita käyttävissä lämpövoimaloissa. Esimerkiksi haketta polttavissa laitoksissa voidaan oikeilla tukipolttoaineen määrillä parantaa poltto-olosuhteita. Monet teollisuusyritykset käyttävät omia materiaalejaan energiantuottoon, noin 15 % suomalaisesta energiasta on teollisuuden ns. feed-back -energiaa. Puhdas pakkausmateriaali saattaisi olla hyvää raaka-ainetta näille laitoksille ja esimerkiksi kivihiilenpolttolaitoksille.

Polton kannalta parasta materiaalia ovat ne pakkaukset, jotka eivät ole olleet suoranaisessa kosketuksessa elintarvikkeiden kanssa, tällöin ei pakkausten mukana seuraa ruokien kosteutta tai esim. suolaa. Metallipakkaukset sekä lasi on syytä erotella ennen polttoa, samoin tietenkin ongelmajätteet ja kompostoitavat jakeet.

Pakkaukset eivät ole painavia, mutta ne vievät tilaa. Tilankäyttö onkin ainoa ongelma, jonka pakkaukset kaatopaikoille aiheuttavat. Verraten hitaasti hajoavat kuitupohjaiset pakkausjätteet nopeuttavat hajoamisen kannalta tarpeellisen metaanikäymisen alkamista ja vähentävät siten kaatopaikkavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Hoidetuilla kaatopaikoilla pakkausjätteet ovat osittain eduksi jätemassaa sitovan vaikutuksensa ansiosta.

Pakkausjätteiden laatu vaihtelee niiden syntypaikkojen mukaan. Teollisuudesta ja kaupasta saatava pakkausjäte on kierrätyksen kannalta parasta, sillä se on puhdasta, eikä siinä ole esimerkiksi elintarvikejäämiä. Lisäksi se on helposti tunnistettavissa laaduittain ja sitä saadaan suuria määriä kerralla yhdestä paikasta eri materiaalit eroteltuina. Kuluttajien käyttämien pakkausten kierrätys onkin ongelmallisempaa, sillä pakkaukset ovat usein olleet elintarvikekosketuksessa, määrät ovat pieniä ja eri pakkausmateriaalit ovat sekaisin. Jätejakeiden kierrätyksen kannattavuuteen vaikuttavat niiden puhtaus ja kerättävyys. Kerättävyydessä pääpaino on kertymien määrillä, jakeiden lajiteltavuudella ja tilavuuspainolla ja erityisesti kuljetusmatkojen pituudella. Puhtauteen vaikuttavat syntyvien jakeiden erilaiset epäpuhtaudet, käytetyt painovärit ja muut materiaalit.